Pukeutuminen suomalaisissa elokuvissa

Suomalaisissa elokuvissa puvustus ei ole näytellyt pääroolia. Toki alkuaikojen ja varsinkin 1930- ja 1940-lukujen elokuvissa haluttiin myös meillä tuoda glamouria roolihahmojen pukeutumiseen. Vaikka elettiin lama-aikoja, usko kasvuun oli Suomessa suurta. Naisten leninkien helmat ulottuivat puolisääreen ja kaunista hymyä pidettiin asusteena, jonka käyttäminen ei maksanut mitään.

Sotavuosina helmat kuitenkin lyhenivät ja asusteita kierrätettiin tehden niihin pieniä muutoksia, sillä kangasta ei ollut vapaasti saatavilla. Tätä ei kuitenkaan katsoja huomaa tuon ajan elokuvia katsottaessaan. Esimerkiksi Ester Toivosen käyttämät remmikengät Syntipukki-elokuvassa, joka vuodelta 1935, kelpaisivat vielä tämän päivän käyttäjillekin. Klassikot siis pitävät pintansa, vaikka aikaa on vierähtänyt kyseisestä elokuvasta yli 80 vuotta.

Suomalaisissa elokuvissa myös miehet pukeutuivat näyttävästi. Naisten suosikiksi noussut Tauno Palo ihastutti tyylikkäissä puvuissaan, joissa irtokaulukset muodostivat jännittävän yksityiskohdan. Tämä tyylikäs asuste on nykypäivänä harvinaisempi näky juhlapukeutumisessa, vaikka se on todella käytännöllinen. Kiinnitys onnistui nappien avulla, ja se oli helppo puhdistaa. Väriäkin sai vaihdettua helposti, sillä kauluksen vaihtaminen ei kestänyt kovinkaan kauaa.

Vaatteet ajan hengen mukaan

Ajattoman tyylikkäitä kenkiä, joita vanhemmissa elokuvissa näkyi, kehModern Gentleman Lifestyletaa pitää jalassaan vielä tänäänkin, vaikka nykyään puvustaja saattaa suunnata verkkoon haalimaan roolihahmojen vaatteita ja yksilöityjä asusteita. Esimerkiksi vaativammankin elokuvatähden jalkaan sopivia kenkiä myy ajan hengen mukaisesti internetissä footway.fi/.

Atlantin tuolla puolen, Amerikassa elokuvissa käytetyt vaatteet ja kengät ovat puolestaan erittäin arvostettuja. Esimerkiksi Ihmemaa Ozissa Dorothyn käyttämät paljettikengät on konservoitu ja ne ovat näytteillä Smithsonian instituutissa. Meillä Suomessa ei ole vastaavaa kulttuuria. Kuitenkin puvustus on meilläkin seuraillut eri aikakausien trendejä. Vuonna 1957 ilmestyneessä elokuvassa Kuriton Sukupolvi, joka lienee ensimmäisiä nuorisoa kuvaavia elokuvia maassamme, pääosan näyttelijät joraavat ballerinoissa, tenniskengissä ja muissa ajalle tyypillisissä asuissa.

Puvustuksen tehtävä on tukea tarinaa

Elokuvakerronnassa puvustuksen ja lavastuksen tehtävä on tukea elokuvan juonta ja roolihahmoja. Muualla maailmassa nähty eri brändien sijoittelu elokuvan osaksi ei meillä ole toistaiseksi ole ottanut tuulta alleen, vaikka tuotesijoittelua esiintyykin kotimaisissa tv-sarjoissa varsin runsaasti. Markkinointikeinona tämä on liki lyömätön ja esimerkiksi Paluu Tulevaisuuteen elokuvassa käytettyjen futurististen kenkien käyttö lisäsi kyseisen brändin myyntiä yli 60 prosenttia.

Lyhytelokuvissa Suomessa puvustus ei useinkaan ole mitenkään erityisen tärkeässä osassa. Erikoisuutena voi mainita Polkujuoksu-lyhytelokuvakilpailun voittajan Breathe-elokuvan, jossa huomio kiinnittyy paljolti pääosan tekijän jalkineisiin. Tiedossa ei kuitenkaan ole, ovatko kyseisen filmin jalkineet tietoisesti valitut juuri tätä elokuvaa varten.

Add Comment